Mies on tullut kotiin. ♥ Keskiviikkona tein hänelle ruokaa (perunoita ja porsaan ulkofilettä kermaisessa valkosipuli-pippurikastikkeessa sekä feta-viinirypälesalaattia). Kyllä mä ruokaa osaan laittaa jos haluan! :) Ei me oo tehty mitään kovin ihmeellistä näinä päivinä. Oon ollu töissä eli eipä yhteistä aikaa mitenkään hirveesti oo edes ollu. Nyt just tän viiden kuukauden erossaolon jälkeen se ihan tavallisen arjen jakaminen oman rakkaan kanssa on se, mitä kaipaan.
etkö osaa ikinä puhua muusta kuin miehestäsi? Miksi sitä paitsi sanot mies etkä poikaystävä? jotenkin hassua, että vaikka olet "jo" 18v, niin sanot mies etkä poikaystävä. Itselleni ei tulisi mieleenkään kutsua poikkista mieheksi.
VastaaPoistaWhat :D
PoistaOsaan toki, ja paljon olen kirjoittanut muustakin. Mutta on mun blogi eli mä kirjotan tänne just mitä huvittaa, vaikka sit viis kertaa päivässä mun miehestä.
Sanat poikaystävä ja tyttöystävä ei kuvaa meitä/meidän suhdetta, etunimeä olisi varmasti luontevinta käyttää mutta en halua täällä kertoa sitä. Eikä sen ikänen mikään poika edes oo ollu vuosiin. :D
Sillon kun ei vielä asuttu yhdessä niin puhuin poikaystävästä, mutta nyt hän on avomieheni (jätän vain usein tuon avo-sanan pois ja kirjoitan mies), hän on elämänkumppanini. Sukulaisille esittelen hänet avomiehenäni ja hän minut avovaimonaan.
Kokeilin kotona käyttää sanaa poikaystävä, niin mies katto mua kulmat koholla ja sano "öö hä" :D Meidän poikaystävä-tyttöystävä hei me seurustellaan -aika on menny ohi ja tää on tavallaan enemmän jos nyt näin voi asian ilmaista.
Itselleni ei tulisi mieleenkään käyttää sanaa poikkis ollenkaan kun se nyt vaan kuulostaa niin naurettavalta :D