Eka yö uudessa kodissa, oman kullan kainalossa

Nyt on suurin osa huonekaluista sun muista tavaroista tuotu uuteen asuntoon ja ensimmäinen yö täällä vietetty. Pakko myöntää, että mä tykkään muuttamisesta! Musta on mukavaa pakkailla tavaroita ja siinä lomassa huomata että miten paljon pienellä ihmisellä voikaan olla rojua! :D Joskus luin jostakin kolumnista että ihminen käyttää olikohan jotai 6 tai 10 prosenttia omistamistaan tavaroista oikeesti. En yhtään epäile sen todenmukasuutta. Mutta toisaalta monet tavarat joita ei käytä, ovat tärkeitä muistoesineitä. Mutta nyt eksyin aiheesta, eli tosiaan musta on ollu tosi mukavaa pakkailla tavaroita ja purkaa niitä täällä uudessa kodissa, yhdessä poikaystävän kanssa. :) Nyt tää elämä on kyllä vielä aika lailla pahvilaatikoiden keskellä koska esim. puolet kirjahyllystä ja kirjoituspöytä puuttuu vielä, niitä tuodaan mun kämpästä luultavasti ens viikonloppuna. Poikaystävän loput tavarat voidaan tuoda helpommin kun sama kaupunki. On aivan ihanaa päästä aloittamaan yhteinen elämä yhteisessä asunnossa oman rakkaan kanssa. <3

 

Nyt se on virallista, musta tulee ylioppilas! :P Enkku, ranska ja äikkä C, maantiede ja ruotsi M. Olishan nuo paremminkin voinu mennä, englannista ja ranskasta olisin toivunu M:ää, mutta olen kuitenkin ihan tyytyväinen, nähden siihen kuinka vähän kiinnosti kirjotuksiin valmistautuminen. Nyt pitäis jaksaa lukee ammattikorkeakoulun liiketalouden pääsykokeeseen...

 

Autokoulusta on käyty nyt kaikki teoriatunnit, ajotunteja vasta viisi viidestätoista. Seuraavan kerran pääsen ajamaan vasta kesäkuun alussa! Siellä on aika lailla ruuhkaa, vähän ikävää kun haluaisin kortin mahdollisimman pian. Näin kesällä kun tiet on kuivat ja hyvässä kunnossa ja yötkin on valosia, niin olis hyvä harjotella ajamaan paremmin. Autolla ajaminen on kyllä mukavaa! Ennen autokoulun alottamista mua jonkun verran hirvitti että mitähän siitäkin tulee kun mä lähen liikenteeseen... Oonhan mä peltoautolla ajellu kotona mutta se on pelkästään auton käsittelyä, eli siinä ei oo tarvinnu välittää muista eikä kiinnittää huomiota joka liikennemerkkiin ja ja ja... Mutta noiden viiden ajotunnin aikana oon huomannu että joka kerta mä oon kehittyny kuskina. Aina osaan huomioida paremmin muuta liikennettä, muistan katsoa myös jalankulkijat, tarkkailen liikennemerkkejä ja lyhyesti sanottuna kiinnitän huomioita miljoonaan ja yhteen asiaan samaan aikaan. :D

 

Mun tekee tosi kovasti mieli kameraa. Tai no niin on tehny about viimiset viis vuotta. :D Siskolla on aika hyvä digikamera niin sitä oon lainaillu sillon kun oon kuvannu, mutta nyt kun asun toisella puolella Suomee niin en sitä voi enää oikein lainata. Niinpä oon ajatellu että ostan kameran itelleni synttäri-/valmistujaislahjaks. :)

Huomenna töiden jälkeen (onneks on aamuvuoro eli pääsen 15.30) jos aurinko paistaa niin aion kyllä kävästä terassilla poikaystävän kanssa. Tulen nimittäin lailliseen ikään! =)