Perjantaina tuotiin iskän ja siskon kanssa peräkärryllä loput mun huonekalut ja tavarat tänne uuteen asuntoon. Vielä "vanhaan" jäi yhet lakanat, pyyhe, lautanen, lasi yms. pientä sillä vietän siellä vielä kaks yötä lakkiaisten aikaan.
Musta on haikeeta muuttaa sieltä pois. Pakatessani laatikoita katselin tyhjentyvää kämppää ja ajattelin kulunutta kolmea vuotta. Asunto oli minun näköiseni ja viihdyin siellä erittäin hyvin. Muutin omilleni heti kun täytin 15, melko vieraaseen kaupunkiin jossa minulla ei ollut ketään tuttuja. Aloitin oman, itsenäisen elämän. Pidin huolta itse itsestäni ja kodista. Siellä itsenäistyin ja aikuistuin. Siihen asuntoon liittyy paljon muistoja. Se oli mun ensimmäinen oma koti.
Vaikka muuttaminen ensimmäisestä omasta kodista, jossa kasvoin ja aikuistuin aivan valtavasti, on haikeaa, olen erittäin onnellinen kun saan aloittaa yhteisen elämän rakastamani miehen kanssa yhteisessä kodissamme. =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti