Ylioppinut

"Nyt se paska ohi on, on riemu juupel mahdoton"

Alkaapa kamalan positiivisesti tää postaus. :D Tuo pätkä on Klamydian biisistä "Mä lähden himaan" ja tuli lauantaina jossain vaiheessa mieleen ja ajattelin vaan että sopiipa hyvin tähän päivään. Mä en tykänny mun lukioajasta. En tutustunu oikein kehenkään, muutama luokkakaveri oli sellasia joiden kanssa sillon tällön vietin välitunteja ja sit muutamia moikkaustuttuja. Nyt nää ihmiset on naamakirjakavereissa ja tuskin tullaan pitämään mitään yhteyttä enää koskaan. Sen lisäks ainoot opiskelemani aineet joista uskon olevan hyötyä tulevaisuudessakin on kielet (englanti, ruotsi, ranska). Sen sata kertaa kaduin lukioon lähtöö ja sitä että ihan hukkaan kolme vuotta. Naureskelinki tossa että ala-asteen aikasesta luokasta oon ainoo ylioppilas - toiset sai tänä keväänä ammatin ja mä valkosen hatun! :D

Nyt sitten positiivisempaan asiaan, eli juhliin! Mun tekis ihan hirveesti mieli laittaa tänne kuva joka luultavasti tulee mun kiitoskorttiin, mutta haluan pitää tässä touhussa tietyn yksityisyyden ja säilyttää anonyymiteetin. (Siks en oo kertonu edes kaupunkia jossa asun, ja Annika ei muuten ole etunimeni vaan toinen nimeni. ;)) Se on musta harvinaisen onnistunu kuva. Keksin että tällä kertaa ei oteta mitään tylsiä pönötyskuvia pensaiden edessä (eihän ne edes kuki vielä) vaan mun yo-kuva otetaan laiturilla auringonpaisteessa kauniin sinisen järven kimmeltäessä taustalla. Ja tykkään siitä kuvasta ihan älyttömästi! :)

Koko päivän paisto aurinko ja oli lämmintä. Iltapäivällä myöhemmin heitti muutaman pisaran vettä mutta se ei mitään enää haitannu ku juhlat oli jo melkein ohi. Oli mukavaa kun pysty viemään pöydät ulos ja juhlat vietettiin meillä maalla puoliks ulkona. Vieraina oli lähimmät sukulaiset ja tuttavat, ja mikä musta oli hienointa niin mun poikaystävän vanhemmat tuli yli 400 km:n takaa vaan mun yo-juhliin! Tapasvat samalla myös mun vanhemmat ja mun suku sit mun miehen kun siitä jotkut on kyselly että millon vien näytille. :D

Illalla lähettiin mun kaverin ja sen poikaystävän kanssa baariin lakkiaisbileisiin. Porukka oli aivan helvetisti! Mut joo oli kyllä hauskaa, en juonu itteeni humalaan, (keskiviikkona meni vähän yli ku lähin kaverin kaa "parille" mut ei siitä sen enempää :D), toki muutaman juoman otin, mut voin sanoo että tanssiminen selvempänä oli tuhat kertaa hauskempaa! Voi olla että yleinen tunnelmaki oli erilainen siellä ku ylioppilaaks pääsyä juhlittiin. :D

Oli illassa jotain ikävääkin, olin nimittäin aika pettyny siihen kun mun poikaystävä ei lähteny juhlimaan mun kanssa. Ei tullu edes lakitustilaisuuteen. Eilen illalla meillä oli asiasta tavallaan riita ja yritin kysyä syytä että miks hän ei tullu. Ja jos jokin vastaus mua ärsyttää niin se on "en mä tiiä". Siis mitä vittua oikeesti, jos ei oo edes minkäänlaista syytä että MIKS ei halunnu juhlia mun kanssa niin miks ei sit voinu tulla?! Se lauantaiaamu ois kuulema ollu sellasta sähellystä että kaikki juoksee ympyrää ja laittautuu jne. Niin no itehän olin ihan itekseni vanhalla asunnolla yön/sen aamun että ei siinä sen kummempia sähellyksiä. Ja vaikka kuinka paljon ois ollu sähellystä, niin eikö edes sitä yhtä aamua olis voinu jaksaa, mun takia? Useemman kerran meillä juhlissakin pyysin (tuli ja lähti porukoidensa kanssa eli piipahti sen pari tuntia) että tulisit nyt mun kanssa juhlimaan, mutta kun ei niin ei. Ylioppilaaks päästään kerran elämässä. Mies selitti jotain että ei hän tienny että se päivä on mulle niin tärkee... Jaa ei käyny selväks siitä ku niin monesti pyysin juhlimaan? Ja lähdettyään laitto viestiä että tietää että oon pettyny ja että korvaa jotenkin. Niin jaa miten, mun seuraavissa yo-juhlissa vai? Ja jos ties että petyn siitä nii miks lähti?! Ei se päivä itessään ollu mulle varsinaisesti niin tärkee (olin onnellinen siitä että se koulu oli nyt ohi!), mut siis onhan se hienoo saada kolmen vuoden aherruksen ja kirjotusten jälkeen se valkolakki päähän ja olla ylioppilas, niin mä oisin halunnu että yks mun elämän tärkeimmistä ihmisistä jota rakastan aivan mielettömästi olis juhlinu sitä päivää mun kanssa. Mutta kun ei niin ei sitten.

Mut anyway, se on nyt ollutta ja mennyttä eikä sille voi mitään. Sain hatun ja oli kivat juhlat. Lähettiin baarista pois jo joskus kahen jälkeen ja siitä sit pitsalle, olin kotona kolmelta. Kaveri ja sen mies halusvat sieltä kotiin (ja olivat jo aika lailla humalassa :D), mä oisin halunnu jatkaa viel jonnekin ja jatkaa tanssimista ja hauskanpitoo, aamuun asti! =)