lauantai 7. tammikuuta 2012

Vuoden eka postaus

Mies oli Suomessa tasan kaksi viikkoa! Jouluna käytiin mun vanhempien ja mummojen luona sekä miehen porukoiden ja isovanhempien luona. Jouluaatto vietettiin ihan kahdestaan, käytiin kävelyllä, syötiin jouluruokaa, katsottiin Samu Sirkan Joulutervehdys ja maattiin sylikkäin sohvalla viltin alla kynttilöiden valossa.
♥ Uutena vuotena oltiin päivä lapsenvahteina, nähtiin muutama ilotulitus, juotiin vaaleenpunasta kuohuviiniä ja katottiin viltin alla leffoja. :)
♥ Matkalla toiselle puolelle Suomee mun sukua moikkaamaan, meinas käydä vähän hassusti. Meidän BMW oli pienessä remontissa (mut nyt toimii, mun mies on paras automies!) joten matkaa tehiin miehen äitin Hiacella. Se on takaveto eikä tosiaan Suomen talvikeleihin tehty. Ajoin koko matkan ja ekat 300 km meni iha hyvin mut sit motarilla iltapäivällä ku oli pakkanen noussu ja painoin hieman kaasua ni auton ilman lastia oleva kevyt takapää lähti. Ja sehän lähti. Mentiin kumpaankin sivusuuntaan ihan luistellen, mulla ei ollu mitään hallintaa autoon ja mietinki että koska rutisee ja kovasti, sit auto pyörähti ympäri ja sama meno jatku viä takaperin kunnes paniikissani löysin jarrupolkimen ja pysähyttii poikittain keskelle moottoritietä. Voin kertoo että äpikkasen säikähdin ja pikkasen tärisin tuon jälkeen. Mut eipä siinä auttanu ku jatkaa matkaa, ja tuon jälkeenkin oon sillä autolla ajanu, ei tullu pelkoo sen suhteen. :) En oo ennen talviautoillu, saatika tuommosella autolla (pikkasen enemmä ku kaasua painaa ni se lähtee kaikilla, kyydissä on oltu ku se luistelee), ja tossa tilanteessa pointti olikin siinä että en osannu toimia oikein. Pitäis tehdä hallittuja liikkeitä (no meikä veivaa rattia kumpaankin suuntaan kaksin käsin) eikä ymmärrä ottaa sitä jalkaa heti pois kaasulta! :D Nohh, selvittiin jollakin ihmeellisellä tuurilla iekä kolissu ollenkaan, joten loppu hyvin kaikki  hyvin.
Sain ihania joululahjoja. Yks kivoimmista on drinkkilasit jotka saimme mieheni porukoilta. Oon haaveillu sellasista cocktail-laseista jo useemman vuoden mutta en koskaan oo joko löytäny mieluisia tai sopivan hintaisia. Mies oli jossakin sivulauseessa anopin kuullen maininnut että himoitsen sellaisia laseja ja nyt niitä on kahdeksan kappaletta kirjahyllyämme koristamassa ja odottamassa tyttöjen iltoja. Ja ne on tosi kauniit!
Töissä on ollu aiva helvetin kiire välipäivinä. Venäläiset on rasittanu kaikista eniten kun ne ei puhu englantia! Jotkut puhuu sen verran etät just ja just saa tilauksen tehtyä mutta suurin osa hädin tuskin sen vertaa. Siis eikö Venäjällä koulussa opeteta englantia lainkaan? Miten ne oikein pärjää Suomessa? Kun yrittää vaikkapa kysyä että mikä juoma niin vastaus on hymyily ja nyökyttely. Öh okei. Hermot on meinannu mennä monta kertaa.

♥ Tässä postauksessa ei ole päätä eikä häntää ja nuo sydämet ei joka aiheeseen liity mutta summasinpa kuulumiset nopeesti. :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti