sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Perjantain sähläilyt ja ihana ilta oman kullan kanssa

Kerroinkin jo muutama päivä sitten, että aion yllättää poikaystäväni laittamalla hänelle ruokaa. Perjantai ei sitten menny ihan suunnitelmien mukaan... :D

Olin äidinkielen tekstitaidon kokeessa vähän päälle yhteen asti (viimeisen vastauksen kohdalla alkoi kiinnostus jo vähän lopahtaa ja se tuli kirjoitettua jonkin verran hutaisten...) sitten menin kauppaan ja tultuani sieltä kassien kanssa huomasin kotipihassa että avain ei ole mukana, se jäi toisten housujen taskuun! Eipä auta kuin soittaa äitille ja kysyä josko hän olisi tänään töissä jotta pääsisin sisälle soittamatta isännöitsijälle ja maksamaan oven avaamisesta jotain 40 e...

Mutta voi prkl, eihän mulla tietenkään oo puhelinta mukana kun oli kirjoitukset! Eikun kadun varteen ja pysäyttämään seuraava vastaantulija. Selitin hänelle kuinka unohdin avaimen ja puhelimen ja sain lainata puhelinta. Onneksi äiti vastasi puhelimestaan, työpuhelimen numerosta mulla ei ole hajuakaan. Selitin tilanteen, no äiti on töissä vielä pari tuntia, "tuu hakee avain". NICE. Puhelimenlainaajamies toivotteli vielä "tsemppiä jatkoon" nähdessään ilmeisesti lannistuneen ilmeeni. :D

En viittiny kauppakasseja lähtee kantamaan, niinpä vein ne kaupan eteiseen säilöön. Kaapit toimivat 50 snt kolikolla, ja onko mulla semmosta - no EI. Kysyn vieressä olevalta vanhempaa naista vaihtamaan 2 e kolikon pienemmäksi, mutta valitettasti hänellä ei ole niin paljoa. Jostain syystä hän on kuitenkin niin ihana että päättää antaa minulle 50 snt. Kiittelin häntä varmaankin viisi kertaa! :)

Sitten eikun kävelemäänn äitin työpaikalle reilu 2 km. Olin suorastaan ihmeissäni että oli mukavan kirpeä noin -13 asteinen pakkasilma ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Jotenkin olis ollu niin mun tuuria ja tuohon tilanteeseen sopivaa että olis satanu lunta ja tuullu suoraan naamaan. :D

Sain avaimen, sitten kassien haun kautta kotiin ruoanlaittoon. Tohon sähellykseen tuhraantu aikaa ihan tarpeeks kun paljon oli vielä tehtävää. Ruoanlaitossa menikin sitten oikeestaan koko loppupäivä. :)

Perjantain menu oli siis seuraavanlainen: katkarapusalaatti, patonkia, jauheliharullat ja suklaakeksejä.





Kuva on otettu 2 megapikselin kamerakännykällä joten se ei ole kovinkaan hyvälaatuinen. Kuorrutteena on valkosuklaata ja maitosuklaaraitoja. Kirjan kuvassa keksit olivat (of course :D) paljon paremman näköisiä. Sanoin sitä poikaystävällenikin, ja hän sanoi että siinä ne on tehty oikealla muotilla jne. Kerroin että käytin itekin kyllä pyöreää muottia, niin hän äärimmäisen ystävällisesti sitten kysyi "no miks nää ei sitten oo pyöreitä vaan ton muotosia?!" Joo-o kiitti kulta, oot ihana! <3 :D

En tosiaan oo mikään ruoanlaittajaihminen ja musta ei ikinä tuu pullantuoksusta kotiäitiä. Halusin kuitenkin hemmotella kultaani laittamalla hänelle itse ruokaa ja hän arvosti elettäni. Laitoin vielä oikein romanttista musiikkia soimaan ja sytytin kynttilöitä. <3

Mulla on mielessä tosi monta aihetta joista haluisin kirjottaa... Iski kunnon blogikärpäsen purema! Ensi viikolla ohjelmassa on maanantaina viime jakson kokeiden palautuspäivä, tiistaina englannin kuuntelukoe ja ranskan kuuntelukoken harjoituskuuntelu (vapaaehtoinen tietenkin), keskiviikkona ranskan kuuntelukoe (hui!) ja torstaina penkkarit. Ei siis ole mitenkään työntäyteisiä päiviä, eli pitäisi hyvin olla aikaa käydä kirjoittelemassa tänne! =)

...mua vähän häiritsee se, että näissä blogiteksteissä aika on 10 h jäljessä. Jos joku tietää, mistä saisin ajan muutettua oikeaksi, olisi kiva jos kertoisit. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti