tiistai 1. helmikuuta 2011

Puhelinmyyjä - ja ylpeä siitä!

Otsikko kertookin jo oleellisen. Eli tosiaan meikäläinen on se ärsyttävä tyyppi, joka herättää sut aamuyhdeksältä tekopirteällä äänellä, häiritsee sua kun oot just kaupan kassalla näppäilemässä tunnuslukua ja yrittää väkisin tyrkyttää sua ostamaan jotakin koska SÄ TARVIIT sen etkä VOI elää ilman sitä!

Juu ei. Mä en oo tuollanen puhelinmyyjä, en oo koskaan ollu enkä tuu koskaan olemaan. :D Ja myönnän ihan ääneen, että mä tykkäsin siitä työstä. :)

Oon siis myyny aikakauslehtiä ja yrityshakemistopalveluita/mainostilaa. Ja alotin työn melkei heti kun täytin 15.

Puhelinmyyntityö on henkisesti rankkaa. Vaikka sitä ei uskos. Sitä ei voi ymmärtää kukaan muu, kun sellanen henkilö joka on tehny sitä työtä - pidempään kun kokeillu päivän. Mä oon ollu puhelinmyyjänä kolmena edellisenä kesänä ja vielä parina syksynä koulun ohessa, eli mä todellakin tiedän mistä puhun. Työn aikana oon nähny monia, jotka käy just kokeilee työtä päivän tai kaks ja kun ensimmäinen vähän ikävämpi kommentti luurin toisesta päästä tulee vastaan niin lopettaa työn. Joo eihän se työ oo aina mitään ruusuilla tanssimista eikä sitä rahaa ala tulee ovista ja ikkunoista vaikka melkeinpä niin työpaikkailmotuksissa lupaillaan. Aina löytyy niitä ikäviä asiakkaita jotka ilkeilee, mutta pitää ottaa asenteeks että ne ei sano sitä just mulle, niillä on vaan joku yleisvitutus puhelinmyyjiä kohtaan tai huono päivä. Mutta kuitenkin, tartteeko sitä pahaa oloa purkaa viattomaan puhelinmyyjään? Siellä langan toisessa päässä voi olla hyvinkin nuori herkkä tyttö. Mä en oo sulle tehny mitään pahaa, ei mulle tartte huutaa ja ei mua tartte haukkua. Mä teen vaan työtäni!

Miksi puhelinmyyjiä väitetään huijareiksi? Kuinka monelle puhelinmyyjä oikeesti on laittanu lehden tulemaan vaikka ko henkilö ei sitä ole tilannut? Tää on vaan joku urbaani legenda, ja kun tutuntutun serkun kaima joskus kerto miten sen mummon siskoo huijattiin, niin sitten koko suku ja lähipiiri kaupan kassoja myöten pitää kaikkia puhelinmyyjiä huijareina. On totta, että vanhat ihmiset on suuri asiakasryhmä puhelinmyyntifirmoille, ja ehkä jotkut myyjät jopa käyttävät heitä hyväkseen pitäen heitä helppoina asiakkaina. Ite en oo koskaan myyny lehtee sellaselle henkilölle, joka ei vaikuta olevan täysin ajan tasalla tilauksesta. Tulee vaan turhaa harmia sukulaisille niitä lehtiä peruutellessa.

Sit kans mä en ymmärrä näitä ihmisiä jotka vastaa puhelimeen ja sanoo että ei voi just nyt puhua kun on kaupan kassalla töissä tai opettamassa. Mä en voi ymmärtää, MIKS nää ihmiset sit edes vastaa puhelimeen?!

Toki puhelinmyynnissä on paljon hyviäkin puolia! Musta on ihanaa jäädä jutustelemaan esimerkiksi jonkun vanhemman henkilön kanssa, vaikka hän ei lehteä tilaisikaan niin kyllä minä ehdin hänen kanssaan juttelemaan. Se piristää kummankin päivää. Ja oon mä saanu muutaman treffikutsunkin! ;) Eräs mies tilasi lehden lapsilleen exänsä osoitteeseen ja pyysi minua kahville - lupasi maksaa junamatkatkin. Tuskin mies tiesi että linjan toisessa päässä olikin hädin tuskin 15-vuotias teinityttö? :D 

Pari päivää sitten sähköpostissa oli tällanen viesti:

"Moi,
Tarjolla olisi heti töitä. Voitko ottaa heti yhteyttä puhelimitse toimistoomme puh..."

Pakko myöntää että piristi kyllä päivää! Tuo maili mukaan lukien mua on jo neljä kertaa tässä puolentoista kuukauden sisään kyselty puhelinmyyjäks. :D Mulla on paljon kokemusta puhelinmyyntityöstä, nimittäin suurin osa sitä työtä tekevistä tekee sitä just sen pari päivää, melkein kaikki loput ehkä yhden kesän väkipakolla ja sitten "ei ikinä enää". Mä oon kuitenkin palannu siihen työhön uudestaan ja uudestaan. Se kertoo siitä että mä oon oikeesti osannu tehdä sitä työtä, ollu hyvä siinä ja tykänny siitä. Eli sen alan hommia saisin suunnilleen sormia napsauttamalla. =D

Mutta oon kuitenkin nyt tehny sen päätöksen että en tee puhelinmyyntityötä enää ja oon kertonu sen kyselijöille. Eiköhän ne ajat oo mun osalta nyt ohi. Haluan saada monipuolista työkokemusta. Toisaalta jos mä en saa mitään muita töitä, niin mulla on aina tuo puhelinmyynti takaporttina ja onhan se ihan hyvä. Niitä töitä saisin ihan helposti millon vaan, just mun kokemuksen ja hyvän tuloksen takia.

Mulle on joskus erinäisissä tilanteissa sanottu että oon hyvä puhumaan. Synnynnäinen puhelinmyyjä siis? :D Mutta joo, pystysin kirjottaa puhelinmyynnistä vaikka kokonaisen kirjan. :D

Viikonloppuna muuten kuulin hassun jutun linja-autossa, eräs rouva komensi miestään "siirry nyt siitä että ihmisetkin pääsee". Mikähän tämä mies oli jos ei ihmiseksi luokitella rouvan mukaan...? :D

Täällä tapahtuu jotain ihan mystistä. Oon pistäny herätyskellon herättää 7.20, mutta se on kumpanakin aamuna tällä viikolla soinu klo 4.25...?! Mä en halua että se on rikki. :( Sain sen 6-vuotis lahjaks kummeilta ja siitä asti se on ollu mulla käytössä. =) Siinä on söpöjä nalleja. <3

4 kommenttia:

  1. Kiva teksti. Pisti miettimään. Ite en oo onneksi ikinä syyllistyny puhelinmyyjälle riehumiseen, vaan oon aina ollu ystävällinen ja kohtelias.

    Jos puhelinmyyjälle täytyy alkaa räyhäämään, niin kyllä se on merkki siitä, että elämä ei ole ihan raiteillaan. Ei päivä muuten menisi niin pienestä pilalle.

    VastaaPoista
  2. Kiinnostava teksti! Aloin melkein harkita itsekin puhelinmyyjäksi ryhtymistä, kun kesätyö on vielä hakusessa :D Pakko kyllä myöntää, että itsekin olen saattanut vähän tiuskaista puhelinmyyjälle, jos olen ollut kaupassa tai muuten hetki on ollut huono... Mutta hyvin huono tapa se tietysti on, ihmisiähän puhelinmyyjätkin ovat :)

    VastaaPoista
  3. Jonna: Mukavaa tietää, että aina löytyy edes yksi joka jaksaa olla ystävällinen puhelinmyyjille. :)

    Nanna: Puhelinmyyjän työ on henkisesti rankkaa, jotta siinä työssä viihtyy ja menestyy niin siitä täytyy tykätä. Mutta suosittelen ehdottomasti kokeilemaan! Musta jokaikisen pitäis tehdä puhelinmyyntityötä jotta he näkisivät millaista se työ on ja osaisivat käyttäytyä sen alan työntekijöitä kohtaan asiallisesti. :)

    VastaaPoista
  4. Mä olen myös ollut puhelinmyyjänä ensimmäisen kerran hyvin nuorena, noin 14-vuotiaana ja jo silloin päätin, että jos puhelinmyyjä soittaa, en koskaan kohtele häntä huonosti. Mitään en tilaa, mutta syytön se myyjä on siihen että se työtään tekee ja just meikä on listalla. Nykyisin tosin on suoramarkkinointikielto ihan siksi, että haluan säästää myyjienkin aikaa. Arvostan puhelinmyyntityötä tekeviä ihmisiä, ei siihen kaikista ole.

    VastaaPoista